Hylkysukellusseminaari on kasvanut tärkeäksi sukeltajien kohtaamispaikaksi sen seitsenvuotisen elämänkaaren aikana. Museovirastolaisille se on tärkeä mahdollisuus jakaa tietoa suoraan sukeltajille, meidän tärkeälle viiteryhmälle. Tekisi mieli kirjoittaa rytmiryhmä, sillä niin hyvä syke sukeltavissa ihmisissä yleensä on. Halutaan hakeutua luontoon jakamaan kivojen ihmisten kanssa elämyksiä, joissa hylyt näyttelevät merkittävää roolia. Tätä sukeltajien ja hylkyjen sidettä on tärkeää vahvistaa, sillä Itämerestä löytyy paikkoja niin rantavesien hylky-tulkeille kuin niille viileäverisille, jotka kykenevät pysymään kasassa sadankin metrin syvyyksissä tapahtuneiden kohtaamisten jälkeen.
 |
| Immi avaa vuoden 2018 Hylkysukellusseminaarin Venemessujen yhteydessä. |
Tilaisuuden avasi tuttuun tapaan Immi Wallin, jonka baby koko seminaari oikeastaan on. Immi oli tänä vuonna saanut ohjelmistoon kiinnostavat esitykset, joista ensimmäinen tuli Brittein saarilta, tarkemmin ilmaistuna Skotlannin Orkneyltä. Emily Turton (Huskyan Dive Charters) kertoi sotalaivojen tarinat ja miten niitä on päästy nyt tutkailemaan. Emily pyörittää Orkneyllä sukellusyritystä, joka tarjoaa samassa paketissa majoitusta ja sukellusretkiä Scapa Flown kohteille. Scapa Flow on sukelluspiireissä tunnettu ensimmäisen maailmansodan alusten hautausmaana. Tuolloin saksalaiset alukset odottivat tietoa tulevaisuudestaan sodan jälkeisissä mainingeissa. Amiraali Ludwig von Reuter organisoi ehkä maailmanhistorian suurimman alusten joukkoitsemurhan, sillä ajatus alusten luovuttamisesta liittoutuneille ei tuntunut mielekkäältä. Emily ei nyt kuitenkaan puhunut näistä hylyistä vaan sotalaivoista HMS Hampshire ja HMS Vanguard. Aikansa isoja merionnettomuuksia, joista Emily kertoi informatiivisesti ja innostavasti.
 |
| Emilyn esitys oli vaikuttava. |
Museoviraston puheenvuorosta vastasivat Maija Matikka ja Riikka Alvik. Esitelmissä jaettiin ajankohtaisia asioita ja mainostettiin mm. juuri avautunutta kyselytutkimusta sukeltajille. Kysely liittyy syksyllä 2017 alkaneeseen BalticRIM projektiin, jossa vedenalaisen kulttuuriperinnön huomioiminen saatetaan osaksi merialuesuunnittelua. Yhteistyökumppanina toimii mm. Sukeltajaliitto, jonka sivuilta kysely on löydettävissä.
 |
| Maija kertoo tuoreita kuulumisia Museoviraston suunnalta. |
Toinen kansainvälinen EU-projekti on nimeltään BALTACAR, jossa Viro on vetovastuussa. Suomi ja Ruotsi ovat yhteistyökumppaneita ja tavoite on parantaa hylkyjen käyttöarvoa matkailussa ja turismissa ylipäänsä. Venemessuilla onkin näyttävästi esillä vedenalaispuistojen kruununjalokivi KGA eli Kronprins Gustav Adolf, Helsingin hylkypuisto. Se avattiin jo vuonna 2000 ja on edelleen hyvin suosittu sukelluspaikka. Puiston opastauluja uusitaan projektin puitteissa ja siitä tehdään myös 3D-malli, jota ei jostain kumman syystä ole kukaan harrastajista innostunut vielä tekemään.
Ja nyt kun tuli mainittua 3D mallintaminen, täytyy kehua Richard Ellerin esitelmää. Hän jakoi useita vinkkejä miten hylkyä kuvatessa voi helpottaa myöhempää mallinnustyötä. Koko 3D-buumi Suomessa alkoi Kari Hyttisen esitelmästä samaisessa Hylkysukellusseminaarissa vuonna 2015 ja se on saanut lähes ilmiömäisen luonteen. Uskomattoman hienoa miten jo räpylänsä naulakkoon nostaneet kokeneet sukeltajat ovat uudelleen syttyneet hylkyjen mallintamisen ansiosta. Olemme Museovirastossa saaneet mallinnettua useampia hylkyjä myös aiemmin kuvatun materiaalin perusteella ja niitä on nähtävillä hylkyrekisterissä. Sovimme messujen yhteydessä että mallit tulevat jakoon myös Hylyt.nettiin, josta ne ovat sukeltajien helpommin löydettävissä. Suosittelen myös mallinnusta harjoittavien sukeltajien aktiivista jakamisotetta, sillä 3D-mallit palvelevat todella hyvin niin sukellusturvallisuutta kuin hylkyjenkin suojelua.
 |
| Richard vauhdissa opastamassa 3D-kuvaamista. |
Yksi puheenvuoroista oli varattu Mikhail Ivanoville, mutta hänellä oli teknisiä ongelmia rajan ylityksessä Venäjältä. Tämän sujuvasti suomea puhuvan miehen auto oli nimittäin eri mieltä esiintymismatkasta Suomeen. Immi paikkasi hienosti pitämällä esitelmän viime vuosien sukellusvenelöydöistä, jotka upposivat toisen maailmansodan aikana. Ehkä kuulemme Mikhailin esitelmän Suursaaren alueen sukellusveneen hylkyjen etsinnästä jossain toisessa yhteydessä. Hän on todella hyvin perehtynyt venäläisen sukellusvenelaivaston sodan aikaisiin liikkeisiin ja löytänyt ainakin kolme sukellusvenettä.
 |
| Ismo ja Ilari ottivat yleisönsä upealla esityksellään. |
Saimaan hylyt -tutkimusryhmä on tehnyt vuosikymmenien varrella perustutkimusta omien kotivesiensä kartoittamisessa. He ovat löytäneet viistokaikuluotaamalla lukuisia hylkyä. Ilari Vilmari ja Ismo Marttinen kertoivat sujuvasti ja värikkäästi hylkysukeltajien edesottamuksista promoten Saimaata sukelluskohteena erittäin onnistuneesti. Saimaan hylyissä on valtava tutkimuspotentiaali, samoin kuin lukuisia mahdollisuuksia kokea elämyksellistä sukeltamista. Itselleni tulee heti mieleen kalasoppa jossa kuvasimme 3D-mallia viime syksyn tarkastusmatkalla. Kyseinen Mikonsaaren hylky Lappeenrannan edustalla oli täynnä ahvenia, jotka mulkoilivat kalansilmillään epäluuloisesti Päiviä ja minua. Liekkös tämä ikävä kotirauhan rikkominen, joka edesauttoi mallin epäonnistumista vai kalojen ja niiden varjojen liikehdintä. No myönnettäköön, eipä utelias luonteeni ole omiaan systemaattiseen kuvaukseen eli päällekkäisyyttä ei välttämättä synny kun huomaa jotain jännää- jota on "ihanpakkohetivaan" päästä katsomaan. Ehkä pitäisi kuitenkin vaan päästä sukeltamaan enemmän ja harjoittelemaan.
Sokerina pohjalla oli Maltalta saapunut meriarkeologi Timmy Gambin. Hän jakoi yleiskuvauksen alueensa erilaisista kohteista. Erityisen paljon Maltan vesiltä löytyy pudonneita lentokoneita. Systemaattinen kartoitustyö on poikinut lentokoneiden lisäksi myös eri-ikäisiä hylkyjä. Vanhin löydöistä ajoittuu ajanjaksolle 700-675 EAA eli ennen ajanlaskumme alkua. Ollaan tekemisissä noin 2700 vuotta vanhan kauppalaivan kanssa eli yksinkertaisesti pökerryttävän vanha alus, joka on myös pökerryttävän syvällä. Kyseinen tietopommi lepää 110 metrin syvyydessä Gozo saaren vesillä. Päällimmäisenä näkyy 120 erilaista saviruukkua, joissa on kuljetettu pääasiassa viiniä. Tärkeää on huomioida, että lastissa on ainakin yhdeksää erilaista ruukkutyyppiä, joka on poikkeuksellista. Yleensä lastit koostuvat identtisistä ruukuista. Sedimentin sisässä arvellaan olevan 35% alkuperäisestä puulaivasta säilyneenä, samoin kuin tripla määrä lastina olleita ruukkuja. Jos Timmyn unelma toteutuu, niin arkeologisten kaivaustutkimusten jälkeen tulisi hylky konservoituna museoon nähtäville tukemaan Gozon turismia.
 |
| Timmy, meriarkeologian Sean Connery, on pitkäaikaisella työllään saanut poliitikotkin heräämään hylkyjen potentiaalisuuteen Maltan matkailun edistämisessä. |
Tutkimustyössä ovat Suomesta toistaiseksi olleet mukana Immi ja Kari fotogrammetria-osaamisensa kanssa. Timmyltä eivät ylisanat loppuneet tästä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Helsingin reissu vahvisti entisestään kontakteja Suomen suuntaan. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, jotta veden alla odottavat tarinat menneisyydestä pääsevät kellumaan pinnalle ja löytämään uusia yleisöjä.
 |
| Isot kiitokset Immille ja vielä isommat onnittelut! |
Tässä kohtaa haluaisimme onnitella pitkäaikaista yhteistyökumppaniamme Immi Wallinia. Immi pyyhkäisi tyylikkäästi kuudenkympin virstanpylvään ohi heti seminaarin jälkeen. Onnea Immi, turvallisia seikkailuja ja lukuisia vuosikymmeniä lisää!
Minna
