Hylkysukellusseminaariin oli jälleen lunastettu 400 lippua eli sali täyteen. |
Valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita listataan parhaillaan ja näitä ns. VARK- kohteita poimitaan myös vedestä. Päästäkseen listalle pitää edustaa edustavasti jotain ”ryhmää” eli aikakautta ja jäännöstyyppiä. Kyse ei kuulema ole missikisoista, mutta siltä se helposti maistuu. Mitenköhän käy hylkyjen missikisoissa? Jokaisella sukeltajalla on taatusti omat suosikkinsa!
Jatkoin heti Maijan jälkeen ja välissä vilahti timelaps-video Oulun Hahtiperän hylyn kaivauksilta. Videolla näkyvät katselijat olivat taukoilevia raksatyömiehiä, sillä hylky löytyi 80 henkeä työllistävältä hotellirempan takapihalta. Hylky kaivettiin ja dokumentoitiin neljän arkeologin voimin, mikä on tosi kova suoritus parille viikolle.Videosta jäi ehkä sellainen fiilis että siellä vain nojailtiin lapioihin runsaan katselijajoukon vuoksi.
Aina vaan se oli yhtä jännää kiivetä sukeltavan yleisön eteen avautumaan, mutta jännitteet Museoviraston ja sukeltajien välillä ovat selkeästi sulaneet Hylkyseminaarin historian aikana. Esityksessäni kerroin meidän kenttätiimin toimintatavoista ja tulevaisuuden visiona kannustin meriarkeologista tutkimusinstituuttia kasvamaan haaveista todellisuudeksi.
Jorma Karvonen avasi seuraavaksi tuntemuksiaan Höyryhinaaja Dianan löytöhistoriasta. Hän sukelsi ensimmäisenä Jussi Rekolan löytämään hylkyyn Jaska Virkkalan kanssa. Urheilusukeltajat ry ottikin hyvin vastuuta hylyn säilymisestä. On vain raaka totuus että huolimaton ankkurointi on tuhonnut hylkyjä käsittämättömän paljon. Sen vuoksi Diana-aktiivien hoitama hylyn poijuttaminen oli todella viisas teko ja he osasivat tehdä sen fiksusti riittävälle etäisyydelle hylystä. Päivi piti Museovirastolta pyydetyn kommenttipuheenvuoron Dianan historiallisesta merkityksestä. Hylyn ainutlaatuisuutta ei voi tarpeeksi korostaa ja arvokas työ yhteisöllisen ja vastuullisen sukellustavan luomisesta hylyn ympärille sai ansaitsemansa aplodit. Tästä vielä kiitokset Sami Paakkariselle, sillä oli hänen ideansa luoda FB-sivut Dianalle ja saada sukeltajayhteisö jakamaan alustalla kuviaan ja kokemuksiaan. Kokemukset ovat ensimmäisen kauden perusteella hyviä, kunhan saadaan FB-sivut selkeämmiksi ja Karvonen huutelikin esityksessään apuja tähän puoleen.
Sykeen puheenvuoron piti Markus Santasalo ”Vaikuta vesiin”- projektista, jonka puitteissa hoidetaan erittäin vaativia öljynpoisto-operaatioita uudemmista hylyistä. Lisätietoa löytyy www.syke.fi/hankkeet/hylkysaneeraus. Uudemmistakaan hylyistä ei aina löydy piirustuksia, joten fotogrammetrinen mallinnus on ollut apuna öljynpoistoa suunniteltaessa mm. Ruoppaaja Velistä, joka upposi hinauksen yhteydessä vuonna 1987.
Fotogrammetria auttaa myös öljynpoiston suunnittelussa. Mallissa ruoppaaja Veli. |
Kuohuttavin, mutta samalla hyvin viihdyttävä puheenvuoro tuli pitkän linjan syväsukeltaja Leigh Bishopilta. Kun omat arvot ovat vahvasti ristiriidassa esitelmän pitäjän arvojen kanssa, se herättää- noh, tunteita. Bishop tuntui olevan hyvin tietoinen mm. erilaisesta suhtautumistavasta hylkyjen esineistöön. Hän edustaa brittiläistä yksilön vapaus perinnettä, jossa vitsin voi vääntää hylyn loppumattomasta esinevarastosta, josta saa tiskikoneen kestäviä astioita helpommin kuin Ikeasta.
Leigh Bishop on syvän meren explooraaja, joka osaa viihdyttää yleisöä. |
Stachuran uusi kirja Road of Death on must-read. |
Stachura osoitti omalla esityksellään miten erittäin vaikeistakin menneisyyden tapahtumista voi kertoa asiallisesti ja kirkastaen Take home messagea- sota on aina järjetöntä. Hän on juuri julkaissut uuden kirjan operaatio Hannibalista (1944-1945) jossa kahden miljoonan ihmisen evakuoinnit sadalla aluksella muuttuivat maailman historian suurimmaksi merionnettomuuksien sarjaksi, 20 000 menehtynyttä. Iso osa lapsia.
Stachura osoitti myös puheenvuorossaan miten ristiriitaisia ovat sukelluskiellot hylyille, sillä silloin ryöstäjät pääsevät mellastamaan ilman valvontaa, joka tapahtuisi parhaiten hylyn ollessa aktiivisessa seurannassa sukeltajilla. Vaikeita kysymyksiä, vain jakamalla kokemuksia ja avoimella keskustelulla päästään eteenpäin hylkyjen suojelutyössä.
Tuurin vedenalaiskuvat ovat täysin omaa luokkaansa. |
Huolimattomasta ankkuroinnista hyvän kuvasarjan näytti Stachura, ehjänä löydetty Wilhelm Gustloff aluksen pelastusvene oli seuraavalla kerralla pirstaleina, ankkuri oli mennyt keskeltä läpi. Siihen loppui keskustelu nostamisesta ja museoimisesta. Olisi pitänyt reagoida ripeämmin.
Mikhail Ivanov kertoi meille pitkäjänteisestä etsintätyöstä mitä Venäjällä harjoitetaan Itämereen jääneiden sukellusveneiden paikantamiseksi ja tunnistamiseksi. Työtä on tehty useampi vuosi ja enää on neljä sukellusvenettä paikantamatta. Toisen maailmansodan sukellusveneistä kaksi on uponnut lentokoneen tai laivan pommeista, muut ovat ajaneet miinakenttiin. Tätä Ivanov kutsui venäläiseksi ruletiksi, miinakenttien läpiajo oli hengenvaarallista puuhaa. Ivanovin edustamalla työryhmällä oli hyvin kunnioittava suhtautuminen näihin sotahautoihin. Jokaisen paikannetun sukellusveneen miehistön omaiset pyrittiin jäljittämään merellä pidettävään muistotilaisuuteen.
Ivanov vastaa yleisökysymyksiin. Hän oli erittäin odotettu puhuja, sillä suomea puhuvalle venäläisten asiakirjojen tulkitsijalle löytyy kysyntää! |
Enää neljä WWII sukellusvenettä paikantamatta. Lisäinfoa: www.uwex.org |
Suomen meriarkeologinen seura on kasvattanut toimintaansa merkittävästi ja kuulumisia avasi Panu Hänninen puheenjohtaja Markku Luodon ollessa estynyt. Seura etenee useammalla rintamalla, tärkeimpinä pitkäaikaisen kirjahankkeen loppusuora, jossa NAS (Nautical Archaeological Society) meriarkeologian käsikirja käännetään suomeksi ja sovitellaan meidän oloihin sopivaksi. Seura on myös avannut Porkkalaan hylkypuiston, joka on todella kova näytös erilaisesta vapaaehtoistoiminnan yhteensovittamisesta. Viime kesän yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa toi myös uusia tuloksia hylkyjen ajoituksista ja meillä on kyllä Porkkalassa huikea historiallinen potentiaali Itämeren merellisen historian avaamiseen. MAS on vahvasti mukana järjestämässä IKUWA7 kongressia Helsinkiin toukokuun alussa, josta ensimmäinen Spinoff koetaan jo maaliskuussa kun 9.3.2020 Tiedekulmassa on keskustelutilaisuus hylkyjen nostamisesta.
Keskiaikainen hylky on osissa meren pohjalla. |
Porkkalan alueelta löytyy jatkuvasti uusia hylynosia. |
SMAS veti yllätyspuheenvuoron. |
Sukeltakaa kuitenkin turvallisesti!
Minna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti