Asiakastapaaminen

Teksti ja pintakuvat Minna Gustavsson
Vedenalaiskuvat Stig Gustavsson

Wellamo on lastattu Uwiksella, sukelluslaitteilla, viistokaiulla ja sen kalalla sekä vedenalaisilla kameroilla. Juhannuksen jälkeinen viikko on alkanut helteisesti ja sää merellä on mitä parhain. Asiakkaamme odottaa meitä ja olemme kaikki innoissamme päästessämme tutustumaan arvoitukselliseen rouva hylkyyn.

Tulevan viikon sukellukset ja meriarkeologiset tutkimukset ovat vihdoinkin toteutuva haave. Viisi vuotta aiemmin saimme puheluun, jonka päätteeksi sovittiin seuraavana viikonloppuna tapahtuvasta sukelluskeikasta. Meitä oli lähdössä viisi sukeltajaa tarkastamaan erästä lupaavaa kaikua. Lupaava kaiku tarkoitti, että veden alla olisi mahdollisesti uponnut laiva. 

Poijutettuamme kohteen jännitimme ensimmäisen sukellusparin saapumista pintaan. Oliko kaiku vain vedenalainen kalliokieleke vai mahdollisesti hylky.  Kyseessä oli kuin olikin todellinen aarrelaiva, joka sisältää posliiniastioita, merenkulkuvälineitä, tykkejä ja paljon muuta. Mastot ovat katkenneet ja takila löytyy laivan vierestä pohjalta. Kaikki ankkurit ovat paikoillaan, paitsi suuret keula-ankkurit, jotka ovat pudonneet sijoiltaan pohjaan. 

Sovimme Museoviraston kanssa hylyn dokumentoinnista ja lähetimme sukellusten jälkeen aina kuva-aineiston tutkittavaksi. Yritin myös itse selvittää laivan alkuperää ja mahdollista määränpäätä. Perehdyin Tanskan tulliviranomaisten 1700- ja 1800-luvuilla tekemiin asiakirjoihin, joissa luetellaan päivämääräkohtaisesti tullatun laivan lähtösatama, kohdesatama, kapteenin nimi ja lasti ja lastin arvo. En löytänyt mitään arvoisaan rouvaamme viittaavaa. Toisaalta laiva on voinut olla peräisin myös Itämereltä, jolloin se ei oli kulkenut Tanskan salmien läpi. Jos voisimme selvittää hylyssä olevan esineistön perusteella tarkemman ajankohdan, olisi meillä paremmat mahdollisuudet selvittää laivan alkuperä.

Kuvasimme ja videoimme hylkyä säännöllisesti. Oli aina hieno tunnelma sukeltaa tuolle hylylle. Se oli kuin olisi siirtynyt aikakapselissa toiselle aikakaudelle, jolloin merta kynnettiin tuulen voimalla, paikannus tehtiin oktantin ja tiimalasin avulla ja syvyys luodattiin. Mietin usein mitkä asiat johtivat laivan uppoamiseen. Usein laivan uppoamispaikka tiedetään, haaksirikkoutunutta alusta etsitään ja se yritetään pelastaa. Varsinkin takila on arvokas ja se voidaan myydä uudestaan. Tämä laiva on uponnut ehkä nopeastikin ja jäänyt unholaan. Mitään ei ole ehditty pelastaa.

Laiva lepää pohjassa oikein päin. Kansi on noin 29 metrin syvyydessä. Kansilautoja on irronnut ja niiden välistä näkee ruumassa olevat tynnyrit ja laatikot ja muut esineet, joita ei ole vielä pystytty tunnistamaan. Hylyn keula on repeytynyt halki ja lastina olleita posliini/fajanssiesineitä pursuaa halkeamasta pohjalle. Halkeamasta näkee ruumaan ja siellä lastina olleet sadat lautaset pinoineen, lukuisat kulhot, kipot, kannut, vaasit ja maljat. Pohjalla on ehjiä lautasia, teekannuja ja pottia, muutama niistä on rikkoutunut. Hylyn keulassa kannella on viisi noin metrin mittaista tykkiä. Tykit ovat kaatuneet ja osin irronneet alustoistaan. Tykinkuulia ei ole vielä löytynyt.

Olen aiemmin sukeltanut hylyissä, jotka eivät ole enää koskemattomia. Useat hienot hylyt on tyhjennetty täysin. Erikoisen tästä hylkykokemuksesta tekee se, että siihen ei ole kajottu ja kaikki siihen kuuluva on tallella. Uppoaminen on ollut melko raju ja tavarat ovat siirtyneet pois paikoiltaan mutta ne ovat silti hylyssä, minne ne kuuluvat. 

Olemme nyt matkalla tuolle ihmeelliselle hylylle Museoviraston tutkimusaluksella Wellamolla ja tarkoituksenamme on nostaa hylystä muutama esine, joiden avulla tarkennetaan hylyn aikakausi, kotisatama ja mahdollisesti uppoamisajankohta sekä rahdin kohteena ollut satama.

Kapteenimme Jesse Jokinen ohjaa alusta ammattimaisesti, pitää yllä mukavaa ilmapiiriä, ohjeistaa Uwiksen pinta-antennien asentamista ja lähettää some-materiaalia eetteriin. Kaiken tämän hän tekee vähäeleisesti ja tehokkaasti. Kapteeni ja meriarkeologinen tiimi kommunikoivat toistensa kanssa langattomilla kuulokkeilla ja mikrofoneilla. Välillä luulen, että Jesse puhuu minulle ja vastailen hänelle, kunnes huomaan, että ei hän minulle puhunutkaan, mutta ystävällisesti hän huomioi minut ja vastaa minun kysymyksiini.

Wellamolla on paljon uutta ja mielenkiintoista tekniikkaa. Tiiminvetäjä Minna Koivikko johtaa toimintaa ystävällisesti kommunikoiden ja kertoen laitteiden toiminnasta ja tarkoituksesta.

Minna ja Sini valmiina laskemaan UWIS-järjestelmän hylkyalueelle. Kuva Minna Gustavsson.

Jesse Jokinen kantaa päällikön vastuun ihailtavasti. Kuva Minna Gustavsson.

Ennen sukelluksen alkamista sukellusparini, valokuvaaja Stig Gustavssonin, laitteeseen kiinnitetään Uwiksen lähetysyksikkö. Minä saan mukaani veden alla toimivan Alltabin, johon kiinnitetään samanlainen Uwis-lähetin. iPadillä pystyn esimerkiksi merkitsemään hylyllä paikan, jossa valokuva otetaan tai missä tykki on ja tieto paikan koordinaateista ja syvyydestä välittyy aluksella olevalle näytölle. Tehtävänämme on mitata mittatikun avulla ennakkoon määritettyjen esineiden koko. Aluksi ihmettelen iPadiani enkä saa siihen otetta ja ihmettelyni vie huomiota mittaamiselta, jota sukellusparini on tarkoitus dokumentoida. Näkyvyys hylyllä on melko huono noin 2 metriä ja annan mittatikun sukellusparilleni, joka jatkaa mittaamista ja kuvaamista. Alkuvaikeuksien jälkeen saamme tehtävät suoritettua loppuun. 

Avustajatiimit on jaettu kahteen ryhmään. Aamupäivämme kuluvat valokuvausten ja mittausten parissa ja iltapäivät 3D-tiimi Kari Hyttinen ja Pasi Lammi kuvaavat fotogrammetria-aineistoa mallinnusta varten. Viimein tarvittavat dokumentoinnit on tehty ja voimme suunnitella valittujen esineiden nostoa tutkimusta varten. Tämä on huippua. Minä saan oman pienen keltaisen nostokorin, jolla saan nostaa ja tuoda yhden esineen ylös. Valitsemme yhdessä tiimin kanssa isoimman potan, joka sijaitsee kaulan edessä meren pohjalla. Stigu valokuvaa tehtävän suorittamisen ja tuomme onnistuneesti potan ylös. Yllätys oli suuri, kun huomasimme, että potan sisällä olikin kaksi esinettä lisää; lautanen ja paahtoleipätarjotin.

3D-tiimi nostaa kaksi nostokorillista esineistöä hylystä ja Kari Hyttinen kuvaa nostokorien lastaamisen. Viemme arvokkaan lastin Tvärminnen satamaan ja yliopiston väki tulee tutustumaan aarteisiin ja meriarkeologisen tiimin asiantuntijat vastaavat lukuisiin esitettyihin kysymyksiin. Olen iloinen ja kiitollinen, että sain olla mukana osallistumassa suomalaiseen meriarkeologiseen kenttätyöhön. Voimme olla ylpeitä asiantuntijuudesta, jolla arvokasta vedenalaista kulttuuriperintöämme tutkitaan. Tutkimukset jatkuvat laboratoriossa ja kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä. Nyt jännitämme, saammeko hylyn identifioitua keräämämme kuva- ja esineaineiston perusteella. Tutkimukset jatkuvat.

2063 Kannella sijaitsee arvoituksellinen metallirakenne. Kuva Stig Gustavsson.

2071 Yksi kannella olevista viidestä tykistä on kääntynyt nurin. Kuva Stig Gustavsson.

2082 Toinen tykki mitoitettuna tunnistamisen mahdollistamiseksi. Kuva Stig Gustavsson.

2105 Yksi kannella sijaitsevista kolmesta ankkurista. Kuva Stig Gustavsson.

2128 Hylyn keula on haljennut (keularanka on pudonnut paikaltaan meren pohjalle). Kuva Stig Gustavsson.

2131 Keulan halkeamasta näkyy sisälle ruumaan. Kuva Stig Gustavsson.

2138 Keulan halkeamasta pohjalle pudonnutta keramiikkaa. Kuva Stig Gustavsson.

2142 Keulassa pohjalle pudonnutta keramiikkaa ja suuren keula-ankkurin lenkki. Kuva Stig Gustavsson.

2182 Kansilankkujen alta näkyy keramiikkalastia. Kuva Stig Gustavsson.

2209 Tykki keulassa styyrpuurin puolella. Kuva Stig Gustavsson.

2213 Sedimenttiä kansilankkujen päällä ja ruuman keramiikkaesineitä. Kuva Stig Gustavsson.

2230 Aluksen perässä kannen alla on tynnyreitä. Kuva Stig Gustavsson.

2233 Keskilaivalta perään päin sijaitsee metallinen ”laatikko”. Kuva Stig Gustavsson.

2250 Peräkannen alla on oktantti. Kuva Stig Gustavsson.

2260 Perästeevi. Kuva Stig Gustavsson.

2270 Pohjalla näyttää olevan tiimalasi. Kuva Stig Gustavsson.

2302 Meriarkeologien merkitsemät nostettavat esineet pohjalla keularangan vieressä. Kuva Stig Gustavsson.

2311 Minna Gustavsson valmistautuu keramiikkapotan nostoon. Kuva Stig Gustavsson.

2338 Minna Gustavsson siirtää nostettavaksi merkityn potan varovasti nostokoriin. Tämän yöastian sisältä löytyi mm. paahtoleipäteline. Kuva Stig Gustavsson.

Lisämateriaalia hylystä:

https://business.facebook.com/watch/?v=2769832039906152