sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Labrassa jännän äärellä

Viimeiselle viikolle ennen lomaa oli pakkautunut iso määrä tehtaviä. Tärkeintä oli saada Hahtiperän hylky dokumentoitua niiltä osin, jotka olivat lähdössa osaksi immersiivista taideteosta takaisin Ouluun. Tähän saimme meriarkeologi Riikka Tevalin rakenneasiantuntijaksi ja talkooväeksi kaksi opiskelijaa Helsingin yliopistosta. Mukana pyorähtivat myös dendrospesialisti Tuomas Aakala moottorisahansa kanssa, sekä arkeologi Wesa Perttola uutta käsiskanneria esittelemässä.
 Kun hylky saatiin keskiviikkona taputeltua, siirryttiin edellisellä viikolla nostettujen esineiden kimppuun. Meidän piti nostaa muutama ajoittava esine, mutta kävikin maatuska-ilmiö eli esineiden sisallä oli esineitä. Nyt selvittelemme niiden alkuperää, jotta saisimme haaksirikolle tarkemman ajankohdan.
https://business.facebook.com/watch/?v=2769832039906152

 Pääsimme myös vierailulle Meriarkeologisen seuran kenttätutkimusleirille. Osuimme paikalle yhtäaikaa median kanssa ja osallistuttiin tiedottamiseen lennosta. Kirjaimellisesti, silla tukialukselle päästyämme suoran lähetyksen alkuun oli muutama minuutti ja Porkkalan hylkypuiston projektipäällkkö Markku Luoto lähti päättäväisesti sukeltamaan ja jutteli sitten puhelimen välityksellä pinnan alta. Tässä linkki:


 Perjantaina saimme Kansallismuseosta asiantuntijan Jouni Kuurneen arvioimaan nostettuja keramiikkoja ja väitöskirjaansa askartelevan Riikan mukaan labrakaivauksiin. Se oli oiva laskeutuminen kohti kesälomaa! Sinikka on vielä ensi viikon töissä ja tekee tarkastuksia Itä-Suomessa. Me muut ollaan jossain pitämässä sadetta.

Palataan asioihin elokuussa, iloista heinäkuuta kaikille ja turbo-kiitokset kaikille meidän vapaaehtoisille ja erityiskiitokset Weisell-säätiölle UWIS-tuesta!
Minna
Saimme vahvistukseksi kaksi opiskelijaa. Leena ja Sami osoittautuivat huippumukaviksi ja tehokkaiksi!

Ainoa esine jossa oli vihreä reunakoristelu.

Käsiskanneri osoittautui tehokkaaksi dokumentointivälineeksi, suoraan mittakaavaan kolmiulotteinen malli. Aiettä.


Kaksi kulhoa oli päällekkäin yhden potan sisällä. 


Konservaattorimme Liisa näyttää miten esineitä
kasitellaan.

Wesa skannaa pottaa.



Iskäpotta, äiskäpotta ja babypotta ja kaikissa samantyylinen koristelu ja kaikissa sisällä esineitä.



Wesa ja upouusi 3D käsiskanneri Helsingin yliopistosta.


Tarjoiluvatien välissä oli pakkausmateriaalina olkia (analysoidaan toki tarkemmin).


Sinikka kaivausvuorossa.


Minna G>n nostaman potan sisältä löytyi paahtoleipäteline.


Kansallismuseon asiantuntija Jouni Kuurne arveli esineistön ajoittuvan 1830-l jälkeiseen aikaan. Riikka pääsi välillä hands-on-hommiin väitöskirjan ääreltä. Sini assaroi ja Liisa katselee meidän perään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti