maanantai 5. kesäkuuta 2017

Nopeita muuvsseja...

Kevät on hurahtanut tiimiläisten elämänmuutosten keskellä; yksi meni naimisiin, yksi särki tassunsa ja yksi tohtoroitui- ekana meriarkeologiasta Suomessa. Niinpä on ihme kun löytää itsensä taas veden alta sukeltamasta lähes täysissä sielun ja ruumiin tunnoissa.

Eilen aamulla istuimme Suokissa Jessen kanssa Wellamoon, suuntana Hanko. Päästiin Kustaanmiekkaan kun huomattiin ettei akut lataudu. Tapahtui ns. UU-käännös ja ihan koko päivä ajateltiin uusiksi. Weltsu pääsi Hopeasalmen telakalle odottamaan uutta laturia ja me survouduimme kamojen kanssa Päivin ja Bradin seuraksi pakettiautoon.

Sitten vaan radioon soimaan "Hankoon, Helsinkiä pakoon..." Riikka kävi poimimassa Cerellasta meidän uuteen uskoon rigatun ja huolletun kamerakaluston ja majoitti meidät Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle. Kohtasimme Hangossa Immi Wallinin Yoldia aluksella ja suuntasimme kohti sumuista ja sateista Hauensuolta.

Australialainen vahvistuksemme Brad Duncan oli edelleen liekeissä kaikesta näkemästään. Me muutkin näimme tutun maiseman eri linssien läpi. Vähemmän tuttu oli Kaapelihylky, 1600-luvun purjealus, jota on 1970-luvulla tutkittu arkeologisilla kaivauksilla.


Sitten sukellus hyiseen mereen. Jesse pääsi käyttämään kuvaajan lahjojaan uuden kameravirityksen kanssa ja minä sain olla valovoimana. Nyt kameraan saa kiinni jopa neljä valoa, joten lisävalaisijan rooli on vähän erilainen. Uimme hylkyä poikittain edes takaisin tavoitteena saada kattava otos 3D mallinnusta varten. Illan mallinnusoperaatio tosin ei tuottanut vielä tulosta, joten on epäselvää miten työ lopulta onnistui.
Kameran testausta kahdella valolla. Kuva Jessestä kuvaamassa on otettu GoPro kameralla, joka oli kiinni Minnan maskissa.







Minna ja Jesse sukelluksen jälkeinen hartaushetki, vielä pitäisi purkaa laitteet... Kuva Riikka Alvik.

Yoldialla takaisin Hankoon, paikallista pizzaa ja kaupan kautta Tvärminneen. Ajelimme autoilla peräkkäin ja kuolimme kaikki nauruun kun edellä ajavat arkeologit päätyivät navigaattorin avulla hautausmaan portille. Ammattitauti, mutta Bradin ilo oli liikuttava- hän pomppasi ulos autosta ottamaan vielä vähän lisää valokuvia.

Tänään jatketaan samaisen Baltacar projektin puitteissa! Pitäkää peukkuja että tekniikka pelaa <3

Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti